Seurakuntavaalit. Pitäisi äänestää, sillä se on kansalaisvelvollisuus. Kuitenkin kirkollisvaalit eroavat huomattavasti perus-populaarivaaleista siinä, että kampanjointi näyttää rajoittuvan niihin samoihin pieniin piireihin ja kuoroihin, joissa sitten ihmetellään uneliasta seurakuntaa. Vaikka tämän päivän kirkollisvaaleissa suuri rooli on annettu myös poliittisille näkökulmille, silti nukkuvien puolue kuorsaa niin että kupolit kumisee.

Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi minä en tiedä, minkä asian puolesta ääneni antaisin. Kenet minun on saatava kirkollisiin päättäviin elimiin, jotta voisin kokea, että minullekin tarjotaan jotain? Sehän on tärkeää äänestämiskäyttäytymisessä, ihan peruspsykologiaa! Jos halutaan ihmisten tekevän jotain, heidät on saatava tuntemaan myös saavansa siitä jotain. Otetaan esimerkiksi allekirjoittanut: en koe saavani valtionkirkolta tarvitsemaani enkä myöskään siis osallistu aktiivisesti mihinkään seuroihin (lähinnä siksi, että tietoisuuteeni ei ole tullut yhtään seuroja jotka minua kiinnostaisivat). Jos ehdokkaiden aktiivinen kampanjointi rajoittuu näihin tilanteisiin on täysin luonnollista, että minä en tiedä heistä mitään! Kun en tiedä mitään, en ota kantaakaan. Yksinkertaista rakas Watson!

Toista on perinteisen puoluepolitiikan alueella. Kaikki lupaavat kilpaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Toinen toistaan toistavia lupauksia, vaaliohjelmia ja periaatepäätöksiä. Tässäkin tavallinen torppari saattaa lopulta joutua turvautumaan verenperintöön tai intuitioon, siksi moneksi hänelle on ystäviä.

Korpilahden ja Jyväskylän kuntaliitosasiasta Korpilahden populaatio antoi tiukan äänestyksen jälkeen neuvoa antavat rukkaset. Miksei Jyväskyläläisiltä kysytä edes satunnaisotannalla, huoliiko Jyväskylä Korpilahden? Varsinkin, kun Suur-Jyväskylän lehdessä Korpilahden liitoksen spekulaatiossa lipsahti, että Korpilahti on kuntana selvitystilassa. Mikä on Jyväskylän tilanne? Täälläkin supistetaan ja kiristetään. Kyllön laajennus jää jälleen pöydälle, vaikka sen pitäisi olla jo tontilla! Ihmiset jätetään avohoitoon avoimesti hoidotta. Yksinkertaista rakas Watson: laitetaan yhteen kaksi persaukista niin mitä saadaan? Yksi iso persreikä!

No, eihän asia tosiasiassa näin yksinkertainen ole. Saadaan valtiolta porkkanarahoja. Ja porkkanoihin se taitaa juuri riittääkin, sekä herra isoherrojen kaviaariin. Onhan se ehkä saman väristä sentään, jos tyytyvät tavalliseen mätiin..